Otsikon kuva: Minna Toikander
Osallistuin viikko sitten elämäni ensimmäiseen seikkailukilpailuun (a.k.a. multisportkilpailuun). Tai no omalta osaltani ei kyllä voi ihan kilpailusta puhua, lähinnä lähdimme parini kanssa ylittämään itsemme ja pääsemään ehjänä maaliin 😅 Itselle laji oli täysin uusi ja tuntematon ja jouduinkin vähän tutkimaan että mistä tässä lajissa on edes kysymys. Tässä määritelmä jonka löysin internetin kätköistä:
Multisport tai seikkailukisa (engl. adventure race) on monilajinen kestävyysurheilukilpailu, jossa joukkueet tai yksilöt etenevät ennalta määritetyn reitin eri lajeja yhdistellen, kuten juosten, pyöräillen, meloen ja suunnistaen. Kilpailut voivat kestää tunneista useisiin vuorokausiin, ja reitti kuljetaan usein kartan ja kompassin avulla luonnossa ilman ulkopuolista apua. Tavoitteena on suorittaa kaikki rastit ja osiot oikeassa järjestyksessä mahdollisimman nopeasti.
Meidän kilpailuksi valikoitui Milosport-niminen seikkailukisa, joka järjestettiin nykyisen kotiseutuni lähistöllä. Osallistuimme matalan kynnyksen Fun-sarjaan, jonka pituus oli noin 40km ja arvioitu kesto 3h. Naapurini sai minut ylipuhuttua tapahtumaan, vaikkei se paljoa vaatinutkaan että sai minut suostuteltua kisaan 😄 Kisaan piti osallistua parin kanssa, joka on ilmeisesti aika yleistä seikkailukisoissa ihan jo turvallisuudenkin takia. Ja onhan se suunnistukseen verrattuna kiva lisä saada taittaa matkaa parin kanssa, koska reittivalintoja pystyy pohtimaan parin kanssa ja koko aika on joku tsempaamassa eteenpäin.
Koska laji oli itselleni täysin tuntematon, piti aika montaa asiaa lähteä selvittämään googlen avulla: mitä kisoissa tapahtuu, mitä tarvitsen mukaan, onko jotain lajisääntöjä jne. Jos tätä nyt lukee joku, joka järjestää matalan kynnyksen seikkailukisoja, joissa on nimenomaan sarjoja myös ensikertalaisille, olisi kiva jos heille olisi jotain ohjeistusta mukana joko kilpailusivustolla tai -ohjeissa. Saimme parini kanssa muutaman blogikirjoituksen avulla vähän hahmoteltua mitä kannattaa kisaohjeiden varustelistan lisäksi ottaa mukaan. Monet kisajärjestäjät kertovat ohjeissaan pakolliset välineet (esim. pyörä ja kypärä) sekä suositeltavia välineitä (esim. kompassi, juomaa, energiaa), mutta sitten sen lisäksi on muitakin välineitä jotka voivat olla hyödyllisiä ja nämä ovat niitä, jotka tietää vasta kokemuksen kautta. Sen huomasimme itsekin kisan aikana 😄 Ja nämä varmastikin muuttuu myös kisoista ja lajeista riippuen. Mutta tässä mitä me huomasimme tärkeiksi ihan jo muutaman tunnin kisassa (kisajärjestäjän listan lisäksi):
- Korostustussi reittien merkkaamiseen (nimenomaan semmoinen tussi josta NÄKYY LÄPI)
- Joustavaa nauhaa, kuminauha tai jojo, jolla kiinnittää emit joka ranteeseen tai vaatteisiin
- Karttateline pyörään (näitä saa monesti vuokrattua kisajärjestäjiltä, suosittelen vahvasti!)
- Työkaluja, esimerkiksi joku multitool, jossa erikokoisia kuusiokoloavaimia ja ristipää (telineiden kiinnitykseen, pyörän säätöön ym)
Mennäänpäs sitten itse kilpailuun. Kilpailuaamu starttasi matkalla kilpailupaikalle, jossa meitä odotti kilpailukassi, jossa oli kaikki järjestäjän tuottama materiaali kilpailua varten. Avasimme heti innoissamme kartat, jotta saisimme vähän käryä millaisia haasteita meille oli varattu. Reittisuunnitteluun oli hetki aikaa, ja reittivalinnat pystyi piirtämään korostustussilla karttaan. Meidän kilpailumme oli jaettu useampaan osaan: ensin oli jalan suunnistettava prologi, sitten 8 rastin mittainen pyöräsuunnistus, kickbiking-tehtävä, yhden rastin juosten tehtävä suunnistus ja lopuksi vielä pyörällä maaliin. Lisäksi joillakin rasteilla oli yllätystehtäviä, yhteensä kolme kappaletta. Yllätystehtävät eivät olleet niin fyysisiä, enemmänkin hoksottimia ja kommunikointitaitoja vaativia ja se rytmitti kivasti kisaa, joka oli hyvin pyöräilypainotteinen.
Lähtöviivalla ei vieläkään ollut ihan selvää millainen kisa meillä olisi edessä, koska kumpikaan meistä ei ollut ikinä osallistunut seikkailukisaan eikä suunnistanut pyörän kanssa. Lähtöpamauksesta lähdimme muiden perässä kirmaamaan kohti ensimmäistä karttaa ja juoksusuunnistustehtävää. Heti kartan käteen saadessani tuli hyvin selväksi että ainakin tämä ensimmäinen suunnistusosuus olisi hyvin helppo, siis ihan ala-astetason suunnistusta. Se vähän jopa harmitti, koska toivoin että suunnistustaidoista olisi ollut enemmän hyötyä kisassa, mutta voin jo nyt paljastaa että juosten tehtävät suunnistusosiot olivat kyllä jopa omaan makuuni ihan liian helppoja. Ensimmäisestä suunnistusosuudesta vaihdoimme noin ensimmäisen kymmenikön joukossa pyörien selkään ja lähdimme suunnistamaan kohti ensimmäistä pyörärastia. Suunnistusta harrastaneena vähän ahdisti se, että 1:20 000 kartan lukeminen pikkutarkasti rastien kohdalta oli hankalaa ja monesti rastien sijainnnin joutui vähän arvaamaan. Mutta vihdoinkin tultiin siihen osuuteen jossa suunnistuksen osaamisesta oli jotain hyötyä! Vaikka rastien sijainnit olivat aika hyvin polkujen ja teiden lähistöllä, vaati reittien suunnittelu ja maaston lukeminen vauhdissa hieman suunnistusosaamista ja veikkaan että tässä me onnistuimme parini kanssa hyvin, koska yhtä pientä koukkua lukuunottamatta löysimme rasteille aikalailla suoraan. Pyöräilyosuus oli kyllä ehdottomasti oma lempparini, vaikka reitti välillä menikin aika hankaliakin polkuja pitkin, ainakin kun kummallakin meillä oli ihan muut kuin maastopyörät allamme 😅 Minulla gravel ja parillani perushybridipyörä. Polkuosuudet olivat onneksi aika lyhyitä, joten niistäkin selvisi hyvin ilman maastopyörää, mutta pidemmille/haastavimmelle sarjoille kyllä varmasti olisi hyötyä maastopyörästä. Yllätyin, kuinka hyvin pyöräsuunnistusosuus sujui meiltä vaikkei kumpikaan ollut sitä aiemmin tehnyt!
Lopulta pääsimme maaliin ajassa 3 h 29 min, 51 minuuttia kärjen takana. Tämä on mielestäni todella hyvä suoritus kahdelta ensikertalaiselta, jotka vielä lähtivät ihan soitellen sotaan ilman kunnon varusteita tai valmistautumista! Sijoituksemme oli lopulta 12./26, joka yllätti meidät, sillä emme viimeisellä juoksuosuudella nähneet enää kun yhden parin meidän perässä, ja olimme varmoja että taistelemme toisiksi viimeistä sijasta. Maalissa meitä odottikin yllätys että radalla onkin vielä yli puolet sarjamme kisaajista! Ylitimme siis omat odotuksemme ja tästähän vaan nälkä kasvoi seuraavaa vuotta varten. Uskaltaisiko sitä jo sitten osallistua siihen haastavampaan sarjaan? 😜
Kaiken kaikkiaan seikkailukisa oli erittäin hauska konsepti ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen kaikille, jotka pitävät kestävyyslajeista ja haluavat kisan jossa pääsee haastamaan itseään monelta eri kantilta. Useammista seikkalukisoista löytyy matalan kynnyksen sarjoja, joihin pystyy ihan tälläinen tavallinen kuntoilijakin osallistumaan ilman kokemusta seikkailukilpailuista. Ainoa mikä kannattaa ennen kisaa harjoitella, on jonkintasoinen suunnistus: Että ymmärtää karttamerkit ja osaa käyttää kompassia. Itseäni puraisi kyllä seikkailukisakärpänen tosissaan ja jos vaan pari löytyy niin aion ensi vuonna osallistua johonkin seikkailukilpailuun ehdottomasti!
Tavoitteena huippukunto 