Saan aika ajoin tuttavapiiristäni kyselyitä siitä miten triathlonin voi aloittaa ja mitä hankintoja pitää tehdä. Monella on kuvitelma, että alottaakseen triathlonin pitää olla jo valmiiksi todella hyvässä kunnossa ja pankkitilin olisi pullisteltava, jotta selviytyy kaikista hankinnoista. Triathlon, kuten moni muukin harastus, vie juuri niin paljon rahaa kuin siihen haluaa laittaa. Jo pelkästään pyörään saa menemään helposti 10 000 € mikäli haluaa sen kaikkein aerodynaamisimman mallin, mutta pienemmälläkin summalla pääsee liikkeelle. Tässä kirjoituksessa annan nimenomaan vinkkejä, miten lajia aloittelevan harrastajan kannattaa ottaa hankinnoissa huomioon ja millaisella budjetilla pääsee alkuun.
Aivan ensiksi: Mieti tavoitteesi
Pohdi rehellisesti millaisia tavoitteita haluat itsellesi asettaa triathlonin suhteen. On aivan eri hankkia varusteita täysmatkaa varten kuin sprintti- ja olympiamatkoja varten. Jos mielessäsi on enemmänkin harrastus, jolla tavoittelet itsellesi parempaa kuntoa, aktiivisempaa elämäntapaa ja aiot kisailla kotimaassa ”ei ajalla niin väliä”-asenteella (kuten allekirjoittanut), selviät huomattavasti pienemmillä hankinnoilla. Jos nälkä (ja kunto) kasvaa syödessä, voit aina päivittää varusteita ajan kuluessa. Käytetyille triathlonvarusteille löytyy hyvät markkinat esimerkiksi Facebookin Triathlonkamapörssissä ja Torissa, joten yleensä hyväkuntoisesta kamasta pääsee aina helposti eroon. Itse olen kumpaakin hyödyntänyt niin myydessä kuin ostaessakin.
Pyöräily
Pyöräily on triathlonlajeista ehdottomasti se, mihin rahaa saa kulumaan eniten jos niin haluaa. Alkuun pääsee kuitenkin ihan tavallisellakin pyörällä, mutta moni haluaa harrastamisen mukavuuden takia panostaa hieman vauhdikkaampaan pyörään. Pyöränhankinnassa ensimmäisenä kannattaa miettiä millaisilla matkoilla tulee kisaamaan vai tuleeko kisaamaan ollenkaan. Samalla kannattaa myös ottaa huomioon, mihin muuhun pyörää tulee käyttämään, eli pitääkö pyörällä pystyä ajamaan myös esimerkiksi työmatkoja.
Käytännössä harrastajan valinnat ovat gravel-, maantie- ja triathlonpyörän välillä. Näistä ehdottomasti monipuolisin on gravelpyörä. Itse aikoinani päädyin nimenomaan gravelpyörään sen monipuolisuuden takia. Pyörä toimii hyvin myös huvi- ja työmatkajossa. Gravelpyörään pystyy helposti päivittämään kapeammat maantierenkaat, jolloin renkaiden vierintävastus pienenee huomattavasti ja keskinopeus voi nousta jopa 2-4 km/h. Itselläni on kahdet kiekot erityyppisille lenkeille: pyörän mukana tulleet gravelrenkaat työmatkoihin ja hiekkatielenkeille sekä kapeat maantierenkaat treeneihin ja kisoihin. Seuraavaksi monipuolisin on maantiepyörä. Maantiepyörän ajoasento on hieman agressiivisempi (virtaviivaisempi) kuin gravelpyörässä ja sen etuhaarukka on monesti niin kapea ettei siihen kovin leveää renkasta pysty asentamaan. Maantiepyörä on siis nimensä mukaisesti parhaimmillaan päällystetyillä maantiellä, mutta pystyy sillä hyväkuntoisia hiekkateitä jonkun verran ajamaan. Triathlonpyörä on vaihtoehdoista ehdottomasti nopein vaihtoehto, mutta ainoana pyöränä ei kauhean toimiva, koska on vaihtoehdoista kaikkein yksipuolisin. Triathlonpyörä siis kaipaa rinnalleen todennäköisesti jonkun muunkin pyörän, mikäli haluaa esimerkiksi yhteislenkeillä käydä tai osallistua peesivapaisiin kilpailuihin (triathlonpyörät kielletty turvallisuussyistä peesivapaissa kisoissa).
Kun pyörämalli on valittu, on enää budjetin ja itse pyörän valinta. Eniten pyörän hintaan vaikuttaa rungon materiaali, voimasiirron osasarjat ja kiekot. Edullisemmissa pyörissä on käytetty edullisempia osia ja nämä edullisimmat osat vaikuttavat lähinnä ajomukavuuteen, jonkun verran suorituskykyyn ja osien kestoon. Pyörän hankintahinta kannattaakin miettiä tulevien ajokilometrien mukaan: jos ajat max 1000 km vuodessa, kestää käytössäsi edullisempikin pyörä – jos taas ajat vuoden aikana useita tuhansia kilometrejä, kannattaa pyörään panostaa vähintään pari tuhatta euroa. Oma pyöräni on Canyon Grail 7.0 WMN ja maksoin siitä reilu vuosi sitten uutena 1900€. Siinä on mielestäni jo ihan hyvät komponentit (voimansiirto Shimano GRX RX600, joka vastaa noin Shimano 105-osasarjaa, DT Swissin alumiiniset kiekot Swalben tubeless-renkailla ja rungon etuhaarukka hiilikuitua). Ajan pyörälläni muutaman tuhat kilometriä vuodessa ja tuohon ajoon pyörä on ollut erittäin hyvä ja kuskikin on ollut tyytyväinen 👌🏻
Pyörän lisäksi on muutamia lisävarusteita, jotka ovat aika ehdottomia. Pyöräilykypärä niistä tietenkin tärkeimpänä, mutta myös muita, ajomukavuuteen vaikuttavia hankintoja kannattaa harkita, mikäli aiot ajaa enemmänkin: juomapullotelineet (näitä harvoin on uusissa pyörissä valmiina ja tätä tulet pitkissä ajoissa tarvitsemaan!), pyöräilykengät, klossit, lukkopolkimet (itselläni polkimet joissa normaali- ja lukkopuoli, näin pyörä toimii kaikessa ajossa), pehmustetut pyöräilyhousut (näiden alle ei sitten kuulu laittaa kalsareita!), ajolasit ja perushuoltotarvikkeita + lukko. Lisätarvikkeisiin saa myös uppoamaan helposti pyöränhankintahinnan verran rahaa, joten kannattaa aloittaa pienesti ja ostaa tarpeen mukaan lisää.
Yhteenveto pyöräilyn kustannuksista: Pyörään saat menemään rahaa niin paljon kun haluat, mutta tärkeintä on miettiä rehellisesti omia ajokilometrejään. Tavallinen harrastaja saa hyvän pyörän jo 1000-2000 eurolla. Lisävarusteisiin saa myös uppoamaan useita satoja euroja, mutta priorisoimalla tärkeimmät pääset alkuun jopa alle 100 eurollakin.
Uinti
Uinnissa tärkein on mukava uimapuku. Naisilla uimapuvun on hyvä olla sellainen, jossa olkaimet eivät pääse valumaan olkapäiden yli vapaata uidessa. Muuten mallin valinta onkin sitten ihan makukysymys. Perusuikkarin saa hankittua muutamalla kympillä ja jos haluaa panostaa merkkituotteisiin, uikkareihin saa kulumaan 50-100 €. Uikkareiden lisäksi tärkeät välineet ovat myös uimalasit ja -lakki. Treeneissä usein käytetään tekniikkaharjoituksissa erilaisia välineitä oikean tekniikan löytämiseksi. Näitä välineitä ovat muun muassa räpykät, snorkkeli, lättärit, pullari ja lauta. Alkuun pärjää mainosti ilmankin, mutta pitkän talven aikana hallissa 25 metriä höylätessä välineillä harjoittelu alkaakin kummasti kiinnostaa ja se tuokin kivaa vaihtelua treeneihin. Välineet maksavat noin 20-30€/kpl.
Ulkovesiin siirryttäessä ja varsinkin jos kilpaileminen ja pidemmät matkat kiinnostaa, tulee kysymykseen myös märkäpuvun hankinta. Uintiin tarkoitettuja, hyviä märkäpukuja saa noin 500 eurolla, huippumalleista saakin sitten maksaa jo tuhat euroa. Itselläni kävi tuuri, että löysin oikean kokoisen, lähes käyttämättömän Sailfishin märkäpuvun Torista edullisesti. Aloittelavan triathlonistin kannattaakin siis käyttää hyödyksi käytettyjen märkäpukujen markkinat tai etsiä sopivaa poistomyynneistä mikäli ei halua heti satoja euroja laittaa kiinni märkäpukuun. Avovedessä uidessa kannattaa kaveriksi ottaa aina uimarinpoiju (n. 40€), johon saa kätevästi arvotavarat uinnin ajaksi, näyt veneilijöille ja saat siitä myös mukavasti lepuuttelupoijun mikäli suonta vetää keskellä järveä tai uimalaseja pitää korjata.
Juoksu
Juoksu on lajeista varmastikin edullisin ja helpoin aloittaa. Tärkein väline juoksussa on juoksukengät. Juoksukenkiinkin saa uppomaan satoja euroja, mutta tässäkin kannattaa rehellisesti pohtia omia tavoitteitaan ja tietenkin sopivuutta omaan jalkaan ja askellukseen. Hyvät juoksukengät maksavat yleensä noin 100-200€. Itse suosin hyvin vaimennuttuja malleja vanhan välilevyn pullistuman takia. Kenkien lisäksi on myös tärkeää omistaa hyvät treenivaatteet. Hengittävät urheiluvaatteet ja -takit vaikuttavat olennaisesti juoksumukavuuteen, naisilla myös hyvät urheilurintaliivit. Mikäli mielii pidemmille lenkeille, kannattaa hankkia myös jonkinlainen juomavyö tai -reppu. Pimeällä juostessa kunnon heijastin on ehdoton! Itse käytän valjasmallista, koska se ei hiosta yhtä paljon kun liivimallinen, mutta näkyy paremmin joka suuntaan verrattuna pieniin heijastimiin.
Lajivarusteiden lisäksi on hyvä olla joku mittari sykkeen ja treenien seurantaan. Suosituimpia ovat urheilukellot, jotka mittaavat sykettä joko ranteesta tai erillisellä sykevyöllä. Kelloja on paljon erilaisia ja niitä kannattaakin vertailla huolella, jotta löytää itselleen sopivan. Hyvän kellon saa jo 200€:lla, mutta jos haluaa panostaa, saa rahaa menemään useita satasia.
Treenaaminen
Kun varusteet on hankittu, kannattaa niitä myös lähteä ulkoiluttamaan. Mikäli haluaa päästä liikkeelle pienimmällä mahdollisella budjetilla, voi etsiä netistä valmiita, ilmaisia treeniohjelmia ja lähteä vain suorittamaan. Kesällä kaikkia lajeja pystyykin harjoittamaan aikalailla nollabudjetilla, mutta talven saapuessa treenit siirtyvät sisätiloihin ainakin pyöräilyn ja uinnin osalta. Tällöin hankintalistalle nousee pyöräilyn osalta joko sali/spinningkortti ja uinnin osalta uimahallikortti. Edullisimmalla pääsee, jos asuu sellaisen uimahallin lähellä, jossa on myös kuntosali ja kuntosalilta löytyy myös hyvät pyörät. Näin kaikki treenit, niin uinnin, voiman ja pyöräilyn saa yhdistettyä samaan kustannukseen. Tällöin kustannus on syys-toukokuun aikana noin 400-500€. Jos kuukausihintaan on vaikea sitoutua heti alkuun, voi 10-kortti olla myös hyvä vaihtoehto ja näin pääsee näkemään innostuuko lajista tarpeeksi ja tuleeko hallilla käytyä tarpeeksi.
Mikäli haluaa omatoimitreenauksen sijaan treeniryhmään, löytyy ainakin Etelä-Suomesta monia seuroja, jotka tarjoavat ohjattuja treenejä kuukausimaksua vastaan. Itse voin suositella TriathlonSuomen treeniryhmiä – loistava porukka, osaavat valmentajat ja hyviä harjoituksia! Treeniryhmien kustanukset on syyskuusta-toukokuuhun 90-130€/kk sisältäen hallivuokrat. Tämän lisäksi mikäli kaipaa vielä voimatreeniä, tulee päälle myös salikortin hinta. Itse olen pitänyt siitä, että minun ei tarvitse itse miettiä, milloin pitää tehdä mitäkin, vaan voin vaan suorittaa ohjelmaa ja osallistua ohjatuille tunneille. Varsinkin uinnissa valmentajan avusta on ollut todella paljon hyötyä, en tiedä missä olisin ilman heidän vinkkejään!
Kilpailut
Kisapäivä – juhlapäivä! Onneksi ympäri Suomea löytyy jo monenlaisia kilpailutapahtumia. Kun kokonaiskustannuksia katsoo, on kilpailuiden osuus siitä aika pieni. Edullisimpien kyläkilpailuiden osallistumismaksu saattaa olla jopa 20€ kun taas kansainvälisistä Ironman-kisoista saa pulittaa 500-800€. Yleensä kuitenkin kotimaan kisojen osallistumismaksut osuvat 50-200€ välille. Kilpailuita varten ei oikeastaan tarvitse muuta kuin triathlonasun, mutta ilman sitäkin pärjää ensimmäiset kisat. Triathlonasut ovat halvimmillaan 90€, seurojen painatuksilla asut maksavat muutamia satoja euroja.
Kustannukset pähkinänkuoressa:
Pyörä: 1000-2000€
Pyörän lisätarvikkeet: n. 100-500€
Uimavälineet: n. 200€
Märkäpuku: 500€ (käytettynä 200€)
Juoksukengät: 100-200€
Juoksuvaatteet ja -välineet: n. 200-400€
Urheilukello: 200-500€
Varusteet yhteensä: 2000-4300€
Treenit: Omatoimi 400-500€/kausi – Ohjatut treenit 810-1170€/kausi (+ kuntosali voimatreeneihin n. 360 €/kausi)
Kilpailut: 20-200€, kilpailuasu 90-200€
Yhteenveto
Kun kustannukset laittaa yhteen könttään näyttävät ne aika isolta 😱 Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aloittelevan triathlonistin pitäisi tällainen summa heti pistää haisemaan, jotta lajin kanssa pääsee alkuun. Monelta, jo valmiiksi liikkuvalta, löytyy iso osa varusteista jo valmiiksi: uimapuku, lenkkarit, pyörä, urheiluvaatteita. Näillä pääsee hyvin alkuun ja kuten alussa sanoin, päivittää niitä sitä mukaan kun nälkä kasvaa. Näillä kustannuksilla on tarkoitus antaa osviittaa siitä, mitä suht tavoitteellisesti harrastava triahtlonisti joutuu (pääsee) hankkimaan harrastuksensa aikana. Ja mikä olisikaan parempi kohde laittaa rahaa kun oma hyvinvointi ja uusi, innostava harrastus? 😎
Tavoitteena huippukunto 