Canyonin pyörä saapui!

Puoli vuotta sitä odotettiinkin, mutta vihdoinkin se saapui kotiovelle, nimittäin uusi pyöräni! Aiemmat pyöräni ovat olleet perinteisiä hybridipyöriä, jotka ovat oikein hyviä pyöräretkille (tarakalle mahtuu tavaraa) ja kaupunki- ja lähiseutuajeluun. Ja varmasti näillä pyörillä olisin hyvin voinut jatkaakin, mutta mieli halusi jo vähän vikkelämmille lenkeille. Olin jo pitkään haaveillut maantiepyörästä ja aloitin hakuprosessin kartottamalla maantiepyörien laajaa valikoimaa. Luin erilaisia vertailuita (mm. Tekniikan maailma) ja blogeja, joissa opastettiin pyöränvalinnassa. Koska maantiepyörien maailma oli itselleni aivan uusi, minun piti lähteä ihan alkeista, eli siitä, mistä koko maantiepyörä edes koostuu. Niimpä insinööri-Miia teki mitä parhaiten osaa: Aloitti excel-taulukon teon! Listasin ominaisuuksia ja osia, joiden laatu vaikuttaa eniten sekä ajomukavuuteen että hintaan. Aloin selvittelemään eri merkkien mallien ominaisuuksia ja useiden vertailuiden jälkeen voittajaksi tuli melkein kaikilla mittareilla itselleni täysin tuntematon merkki Canyon. Samainen merkki oli myös monissa vertailuissa vähintään top 3:ssa lähteestä riippumatta. Varmistin vielä ystäväpiirini parhaimmalta pyörätietäjältä Timolta, että mikä ihmeen pyörämerkki tämä oikein on ja voiko pitää paikkansa, että myyvät näin halvalla näin hyviä osia. Sain Timolta vahvistusta ostopäätökseeni ja itse asiassa kävi hauskasti, että Timon aviopuoliso oli ostamassa samaiselta merkiltä myös pyörää! Tähän mennessä olin katsellut vain ja ainoastaan maantiepyöriä, mutta Timo rohkaisi minua katselemaan myös gravel-pyöriä, jotka sopivat Suomen teille paremmin.

Gravel-pyörä oli itselleni aivan uusi termi, joten koko selvitystyö lähti lähes alusta. Aika nopeasti pääsin kärryille, että mitkä osat graveleissa vastaa suurinpiirtein maantiepyörän osia. Punnitsin myös rehellisesti sitä, mihin käyttötarkoitukseen pyörää olen oikeastaan hankkimassa: Ajanko ainoastaan maanteillä vai kulkevatko reittini myös hiekkateillä? Gravel on nimensäkin mukaan soratiepyörä, mutta sillä pärjää hyvin myös maantiellä. Karu totuus on, että tiet ainakin täällä Hämeessä on osittain todella karussa kunnossa ja osa reiteistä kulkee väkisinkin sorateiden kautta, joten kovin kauaa ei tarvinnu pohtia onko valinta gravel vai maantiepyörä. Kun lopulta päädyin siihen, että gravel it is, alkoikin sitten mallin valinta. Canyonilla oli graveleita moneen lähtöön: unisex-malleja, naisten malleja, sähköllä, ilman.. Koska olen persjalkaista mallia, oli aika selkeää että minun kannattaa ottaa naisille suunnattu malli. Lopulta päädyin malliin Grail AL 7 WMN. Canyonin asiakaspalvelu auttoi mallin ja koon valinnassa ja ohjeisti myös miten prosessi etenee. Arvioitu toimitusaika pyörälleni oli huhtikuun 2021 puoliväli. Pyörä tilaukseen ja ei muuta kuin odottelemaan! Pyörä piti onneksi maksaa vasta juuri ennen pyörän toimitusta ja siihen mennessä tilauksen sai peruuttaa ilman lisämaksuja. Tämä helpotti ostopäätöstä, koska onhan tuo aika iso investointi, joka saattaa helposti aiheuttaa ostosmorkkista. Kumma kyllä, tämän ostoksen kohdalla en epäröinyt yhtään.

Odottavan aika on pitkä.. Kun huhtikuu viimein saapui, toi UPS:n lähetti pyörän ihan sisälle asti. Pyörä oli todella hyvin pakattu laatikkoon ja mukana tuli selkeä ohje pyörän kasaamiseen. Oikeastaan muuta ei tarvinnut laittaa paikalleen kuin ohjaustanko, satula, etupyörä ja polkimet, jotka olin ostanut ennakkoon Motonetistä. Valitsin Shimanon polkimet, joissa on sekä lukkopuoli, että normaalipuoli, eli polkimilla voi polkea myös normaaleilla kengillä. Paketissa tuli myös tilaamani juomatelineet ja heijastimia. Kasauksessa ei kovin kauaa mennyt, kiitos Oton, joka auttoi.

Kasauksen jälkeen oli tietenkin heti päästävä kokeilemaan! Pyörä on TODELLA kevyt, jaksan nostaa sen helposti yhdellä kädelläkin. Tämä on ihan uusi juttu itselleni, koska olen aina kokenut että pyörien kanssa toimiminen on hankalaa kun ne on niin painavia, varsinkin ahtaissa paikoissa, tai kun niitä joutuu kuljettamaan autossa.

Olen muutaman kerran aiemmin kokeillut ajaa ”kippurasarvisella” pyörällä ja nekin ovat olleet miesten malleja. Aiemmat kokemukset ovat olleet huonoja ja olen kokenut itseni todella kömpelöksi pyörän satulassa. Nyt kuitenkin kun hyppäsin pyörän kyytiin tajusin mistä tuo kömpelyyden fiilis on johtunut: Pyörät ovat olleet mitoituksiltaan aivan liian suuria minulle. Pyörällä oli heti alusta asti todella helppo ajaa. Käsien kapeaan ajoasentoon on vielä hieman totuttelemista, mutta yllättävän luonnolliselta uusi ajoasento tuntui heti alusta asti.

Ensimmäisillä testilenkeillä fiilis oikeasta ostopäätöksestä vain vahvistui. Pyörä on todella helppo hallita, vaihteet vaihtuvat kumpaankin suuntaan kuin ajatuksen voimasta ja jarrut ovat todella tehokkaat. Olen pari leppoista testilenkkiä käynyt kokeilemassa, lähinnä olen vain tutustunut pyörään ja sen ominaisuuksiin. Jo näillä lepposilla lenkeillä keskinopeus on ollut yli 21km/h vaikken ole edes polkenut kovaa. Ajoasento on myös tuntunut hyvältä, tosin pientä säätöä satulan kanssa joudun vielä tekemään että se osuu paremmin istuinluille. Ylämäetkään ei enää tunnu niin pahoilta, en tiedä onko se pyörän keveyden vai ajoasennon ansiota. Pakkohan se oli myös hiekkatiet ja mutaiset metsäpolut testata ja hyvin kulki pyörä maastossakin! Olen kyllä todella tyytyväinen ostokseeni.

Uudella pyörällä on nyt muutamia (lyhyitä) testilenkkejä takana ja täytyy kyllä sanoa, että joka lenkillä ihastun pyörään entistä enemmän. Kunhan kroppani tottuu paremmin ajoasentoon ja saan lukkopolkimiin sopivat kengät hankittua, päästään pidemmille lenkeille!