Uinti – se jännin osa triathlonia

Enää viikko ensimmäiseen triathloniin, huhhuh. Aloittaessani viime keväänä treenit ekalle triathlonilleni kaikkein eniten vatsanpohjaa väänsi uintiosuus. Tätä ei helpottanut se, ettei treenaamaan päässyt heti, koska uimahallit olivat koronan takia kiinni, eikä luonnonvesissäkään vielä oikein tehnyt mieli polskia. Aloitin siis uintitreenit kun kesä oli jo aika pitkällä. Lähtökohtani uintiin oli, että pysyin kyllä pinnalla, mutta vesi elementtinä hirvitti. Varsinkin järvivesi, kun vastaan voi tulla ihan mitä vaan uppotukeista vesikasveihin. En ole myöskään pitänyt päässäni uimalaseja teinivuosien jälkeen ja jo pään pitäminen veden alla uimalasien kanssa tuntui ahdistavalta. Tämän takia loppukesän treenit ovat keskittyneet aika paljon uintiin, jotta oma uintivarmuus lisääntyy ja vesikammo helpottaisi.

Palauttavat uinnin jälkeen.
Uimarin poiju on hyvä olla kun lähtee avovesiin uimaan.

Kumma kyllä, avovedessä uinti pelotti minua vähemmän kun olin etukäteen ajatellut. Ehkä altaassa saatu varmuus ja kunnon kohoaminen auttoivat, mutta nyt tuntuu että uinti on triathlonin kolmesta lajista lempparini. Ainakin näin treenijaksolla, katsotaan mitä mieltä olen kisojen jälkeen. 🙈 Päätin myös, että aion ensimmäiset kisat vetää rintauintia, koska se on minulle tutumpi ja en oikein osaa vielä suunnistaa vapaalla. Lisäksi porukassa uiminen on sen verran vierasta, että koen että voin paremmin lutvia joukossa kun näen kokoajan mihin olen menossa.

Tein vielä viimeisen yhdistelmätreenin eilen. Ensin uinti + siihen heti perään juoksu. Aloitin uinnin ensimmäiset 600 m todella rauhaksilteen (kutsun tätä vauhtia mummovauhdiksi). Lopun 225 m kiristin kisavauhtiin. Vaikka isoin osa matkasta oli mummovauhtia, siltikin keskitahti jäi alle 3 min/100m. Hankin itselleni triathlonpuvun, joten juoksemaan pääsi suoraan uinnin jälkeen, kunhan vaan laittoi lenkkarit jalkaan. Oli ihanaa, miten ihmiset Hämeenlinnan Ahvenistolla kyselivät että mikäs tämä tämmöinen treeni oikein on ja sitten sainkin kannustuksia useammaltakin. Juoksun loppusuoralla tuli tuntemattomilta jopa loppukiri tuuletuksia. 😄

Viimeinen yhdistelmätreeni.

Nyt ennen kisoja vähän kevennetään, eli ei enää yhdistelmätreenejä, lähinnä muutama helppo pyöräily ja uinti alle ja ensi viikolla päästään kokeilemaan, että miltä lajien yhdistäminen tuntuu kisatilanteessa.

Vaikka puhunkin kilpailuista, en ole menossa kilpailemaan kuin itseni kanssa. Olen asettanut tavoitteekseni itselleni, että alle tunnin yhteisaikaan olen erittäin tyytyväinen. Koko kisassa on kuitenkin niin monta kysymysmerkkiä näin ensikertalaiselle, kuten uinti porukassa ja vaihdot, että olen tyytyväinen jo siihen että selviän maaliin. Ensi viikolla tiedossa kisaraporttia, kuulemisiin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: